Valitettavasti et ole riittävän lähellä aluetta:

62°57’01.0”N

22°25’05.6”E

HONKASALO-NIEMI-VIRTANEN

Historia

– Vaikuttaa siltä, että Levänluhtaan on haudattu sellaisia ihmisiä, joiden koko maailmankatsomus ja kuolemaan liittyvät käsitykset ovat olleet poikkeavia. Heistä ei ehkä ollut lainkaan tärkeää korostaa vainajan rikkauksia ja asemaa esineillä tai kiviröykkiöillä, kuten tuohon aikaan oli yleensä tapana.

 

Anna Wessman, arkeologi

 

Pohjanmaalla sijaitseva Levänluhdan lähde on kätkenyt sisäänsä yli sata rauta-ajalla elänyttä vainajaa, enimmäkseen naisia ja lapsia. Siitä, keitä he olivat, ei ole varmaa tietoa. Vainajat upotettiin veteen koivupaaluilla, mikä oli aikanaan epätavallinen hautausmenetelmä. Lähteestä löytyneet ihmisluut ovat uusien tutkimusten mukaan peräisin pitkältä aikaväliltä, aina 400-luvulta 700-luvulle. Levänluhdasta on löytynyt myös runsaasti eri eläinten jäännöksiä sekä rautakautista esineistöä. Lähde on ollut satoja vuosia yhteisölleen merkityksellinen paikka, sinne on palattu aina uudelleen ja uudelleen ja sen merkityksestä on useita teorioita. Levänluhtaa arveltiin pitkään uhrilähteeksi. Uusimpien tutkimusten valossa tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä vainajista ei ole löytynyt trauman merkkejä.

 

Ensimmäinen kirjallinen maininta Levänluhdan vesikalmistosta on vuodelta 1674, jolloin Isonkyrön seurakunnan kirkkoherra Israel Alftanus kirjoitti Tukholmaan muinaislöytöjä tutkivalle toimielimelle paikasta, josta on löytynyt ihmisen luita ”läpi aikojen, ja tulee aina löytymään”.

 

Äänipolun taustamateriaalina toimii Levänluhdan lähdettä käsittelevät tutkimukset sekä arkistoaineisto.

Toteutus

 

Konsepti:

Felicia Honkasalo

Akuliina Niemi

Sinna Virtanen

 

Äänisuunnittelija:

Tatu Nenonen

Graafinen suunnittelija:

Otto Donner

 

Kiitos:
Lehmäjoen maaseutunaiset, Jami-poni, Terhi Havina, Nina Pettersson-Perklen, Dior-hevonen, Pia Andersson, Ilkka Saastamoinen, Antti Nyyssölä, Jakob Öhrman, Marja-Liisa ja Antero Honkasalo, Veronika Honkasalo, Lukas Honkasalo, Eva Havo, Rasmus Slätis, Helmi-Leena Nummela, Kyrö Distillery, Annika Luther, Otto Sandqvist, Lasse ja Marianne Niemi, Noppe Niemi, Luna ja Lime Vilpas, Biegga Virtanen

 

Teosta ovat tukeneet:
Alfred Kordelinin säätiö, Koneen säätiö, Taiteen Keskustoimikunta sekä Svensk-Österbottniska Samfundet